Friends Of Happy Angler - Jesse Tanskanen

"Jos en ole kotona, olen järvellä, tämän lauseen sanomiseen olen jo tottunut nuoresta iästä huolimatta."

Olen Jesse Tanskanen 18-vuotias kalastajanalku Pyhäselän rannalta Pohjois-Karjalasta. Pääsiallisena kalastusmuotona on vetouistelu, mutta jigailureissuja tulee myös tehtyä.

Olen harrastanut kalastusta pienestä pitäen ja rakastan istua veneessä katsomassa kuinka vavat myötäilevät veneen liikkeitä, kunnes jokin vavoista alkaa taittua. Tuolloin katson luotainta ja totean, että taitaa olla pohjatärppi, kun on vettä alla noin vähän.

Muistan lapsuudestani erään reissun isäni kanssa. Oli aurinkoinen tyyni keli ja iloinen mieli, mutta yhtäkkiä erään kivikon luona tilanteeseen tuli muutos. Iloinen mieli vaihtuikin surulliseen, koska vaappu jäi kiveen kiinni tai näin tuumimme. Kappas kummaa, kivi lähti meidän mukaamme. Vajaa tunti väsytettiin tuota kiveä veneeseen joka lopulta paljastuikin suureksi haueksi. Hauki väänsi puntarin lähes kymmeneen kiloon, ja siitä se into vetouisteluun lähti.

Nykyään seuraan isäni jalanjälkiä. Minulla on uistelukäyttöön varusteltu vene ja se sama into, mikä oli jo pienenä.

Kalastajana olen varsin kokeilunhaluinen ja tykkään teistailla kaikkia eri juttuja. Vaihtelen usein vieheitä siiman päähän, rakentelen omia viritelmiä, joiden lopputuloksena on usein siimasotkut.

Harvoin noudatan edellisen kalareissun reittejä ja luotailen paljon uusia alueita tutkiskelen ja painan paikat muistiin jos löydän jonkun uuden kivikon. Luotaimena minulla toimii Lowrance Hook Reveal 9 sekä paikkatuntemus, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Uisteluveneenä rannasta löytyy Maritim 500ht, jota kuljettaa Selvan 50 hp perämoottori. Vene tuli minulle toukokuussa 2021, ja ensimmäisenä kesänä sille tuli 200 käyttötuntia. Traileria veneelle ei vielä ole, mutta onneksi järvi löytyy takapihalta. Pyhäselän rantaan on matkaa kotoa noin 100 metriä.

Talvisin käyn pilkillä aina kun pääsee. Meillä on parin kalakaverin kanssa vakipaikka, josta yleensä saa muutaman ahvenen. On niitäkin reissuja, kun kotiin tullaan ilman saalista. Pienempänä en malttanut pilkillä istua, jos kala ei syönyt ensimmäisen sekunnin aikana, loppui mielenkiinto siihen, ja lähdettiin mekkaloimaan muiden pilkkijöiden luokse.

Nykyään toisin en malta vaihtaa reikää, kun usko on kova siihen, että kyllä sieltä joku joskus nappaa.

Haluan tuoda mukanani Friends Of Happy Angler tiimiin nuoruuden intoa, joka innostaisi myös muita nuoria upean harrastuksen pariin.

Nappaa tästä Instagram-tilini seurantaan ja nauti retkistäni ja videoistani somessa!

@jtfishing__