Vapaalla jalalla Oskari Reinman – Näillä vinkeillä onnistut kalastusretkellä

”Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo.” Moni muistaa tämän legendaarisen kappaleen sanat ja sen sanoman: kutsun erämaahan, hiljaisuuteen ja rauhaan – pois betoniviidakon pölyistä ja meluista.

Retkeilykalastus-aiheisesta Vapaalla jalalla -YouTube-kanavastaan tunnettu Oskari Reinman on kokenut erämaiden ja tiettömien taipaleiden kulkija ja sisällöntuottaja Vapaallajalalla.fi-sivustolla. Sivuilta löytyy mm. kattava vaelluskalastajan opas Lapin erämaavesille hamuavalle.

Tärkeintä on tehdä kohde- ja reittisuunnitelma, joka vastaa omien toiveiden lisäksi myös omaa osaamistasoa. Mitä erämaisempaan kohteeseen suunnittelet retkeä, sitä huolellisempi tulee olla turvallisuusasioissa. Siksi ensimmäistä yön yli kalaretkeä ei kannata suunnitella kaukaisimpaan Lapin erämaahan, vaan vaikkapa jonnekin lähikohteeseen tai seudulle, jossa on autiotupia ja laavuja tarvittaessa suojana ja puhelinkenttä. Yksin en suuntaisi erämaavesille, ennen kuin kokemusta karttuu reilummin. Muista aina ilmoittaa jollekin kotopuolessa, minkälainen reittisuunnitelmanne on, missä on tarkoitus yöpyä ja milloin palata.

Jos toiveena on suunnata Lapin erämaavesille, kannattaa reissu kohdistaa ajankohtaan, jolloin kalastus ja vaeltaminen on sekä turvallisinta että todennäköisimmin myös nautinnollisinta. Lapin tunturivesiltä jäät poistuvat myöhään ja vesi- ja tulvatilanteen vuoksi alkukesä, ehkä noin juhannukseen asti, kannattaa sivuuttaa etenkin kokemattomamman vaeltajan. Samoin myöhäinen syksy voi olla jo aika arktista retkeilyaikaa tuntureilla. Yleisesti varminta kalastusvaeltajan aikaa Lapissa onkin heinäkuun alkupuolen ja elokuun puolivälin väliin jäävä aikaikkuna.

Moni miettii, mitä kaikkea retkelle pitää lopulta pakata mukaan. Oskari tiiviisti olennaiset listauksesta jotka on PAKKO olla mukana varsinkin, jos suuntaa erämaahan.

Etenkin jos puhutaan erämaisemmasta retkestä, tärkeimmät kalastusvaeltajan varusteet eivät ole vapa ja rasia täynnä ottipelejä (nekin ovat toki tärkeitä!) vaan hyvä teltta tai muu majoite, makuupussi ja -alusta sekä vaatteet, jotka pitävät kuivana sateessa. Sateenpitävä kuoritakki tai ihan perinteinen sadetakki onkin mielestäni yksi tärkeimmistä varusteista.

Tärkeimmät varusteet kuten vaatteet, yöpymisvarusteet, tulentekovälineet, ea-laukku ja puhelin, tulee pakata vesitiiviisti esimerkiksi kuivapusseihin. Erämaassa ei tule koskaan nojata vain kännykän karttaan, vaan perinteinen kartta, kompassi ja näiden käyttötaito pitää olla hallussa. Jos kyseessä on kevyempi päiväretki, selviät pienemmälläkin valmistautumisella. Jonkinlainen ensiapulaukku kannattaa kuitenkin retkellä olla aina mukana.

Retkiolosuhteissa tai vaelluksella kalastajan tulee kantaa kaikki varusteensa mukana, joten kalastusvälineissä kannattaa tehdä kompromisseja. Erämaahan ei kannata kantaa kilokaupalla vieheitä tai eri vapaa jokaiseen tilanteeseen, vaan keventää kokonaisuutta sopivaksi. Mukana kannattaa kuitenkin olla vähintään yksi varasetti porukkaa kohden, jos vaikka joku onnistuu katkomaan vapansa. Varasiimakaan ei ole huono valinta pakattavaksi.

Etenkin Lapin reissuille kohdekaloina on usein taimen tai harjus, jolloin mm. alamittasäädökset ohjaavat kalojen vapauttamista. Reissuun onkin hyvä ottaa solmuton ja kumihavaksinen haavi, jossa vapautettavan kalan käsittely onnistuu mahdollisimman pienin vaurioin.

Käytän eräretkillä siiman päässä aina fluorocarbon-tapsia. Vaikka alueella ei olisikaan haukivaaraa, niin etenkin tunturivesillä on usein paljon louhikkoisia kiviä, jotka hankaavat siimaa. Muutama kymmentä senttiä 0,35-0,45mm fluorocarbonia siiman päässä suojaa siimaa kulumiselta.

Kalan etsiminen alkaa yleensä kartalta. Kun kohde-erämaa tai -alue on valittu alkaa kohteen täsmällisempi tutkiminen. Oman kala-apajan voi löytää monenlaisista paikoista, eikä yleispäteviä ohjenuoria ole olemassa. Yleisesti sanottuna kartalla erityisen lupaava ja monipuolinen kohdealue-kokonaisuus on sellainen, jossa on maltillisilla korkeuseroilla varustettua, vaihtelevaa jokialuetta välisuvantoineen tai järvilaajentumineen. Samoin järvi, johon laskee useampi joki, on melko varmasti kalaisa kohde, johon kannattaa uhrata parikin päivää reissusta.

Karttakuvan yleisilmeen lisäksi myös seudun ilmakuvat on hyvä klikata auki. Ilmakuvista näkee etenkin kirkkaissa vesissä usein karkean syvyyden sekä virvavesien koskipaikat. Mitä tummempi sävy on, sitä syvempi on kyseinen kohta vesistössä. Näitä syviä ja matalia vesistöjä tai yksittäisiä spotteja – oli ne sitten kiinnostavia tai vältettäviä – voi merkitä muistiin paperikarttaan, mutta tarkempi keino on tallentaa ne puhelimeen kuvakaappauksina.

Myös vesistöjen syvän ja matalan rajat näkyvät joskus ilmakuvissa, ja ne ovat usein hyviä kalapaikkoja. Syvyyden tulkintaa ilmakuvista voi tosin hämätä pohjan pimentävä kasvillisuus ja tumma mutapohja. Todella matalat vesistöt erottuvat kuitenkin ilmakuvista varsin hyvin. Jokien isommat koskipaikat ja putoukset erottuvat ilmakuvissa selkeästi valkoisina.

Nettikartat ja ilmakuvat Lappiin

• Suomi, esim. retkikartta.fi
• Norja: norgeskart.no
• Ruotsi: minkarta.lantmateriet.se

Jokaisenoikeudet on hyvä tsekata läpi. Jokaisenoikeudet mahdollistavat melko vapaan retkeilemisen kalapaikkojen perässä. Poikkeuksen tekevät mm. kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet, joissa voi olla tarkempia rajoituksia. Myös Ruotsissa ja Norjassa on laajat jokaisenoikeudet, joskaan täysin identtiset ne eivät ole kotimaamme kanssa. On hyvä muistaa, että jokaisenoikeudet sisältävät myös velvollisuuksia, kuten sen ettei luontoa saa vahingoittaa tai roskata. Moni ajattelee tulenteon olevan jokaisenoikeus, mitä se ei kuitenkaan varsinaisesti ole. Metsähallitus on kuitenkin myöntänyt tulentekoluvan valtion mailla tietyissä osissa Suomea, kuten Lapissa, jos puolen kilometrin säteeltä ei löydy huollettua tulipaikkaa. Tulta tehdessä kannattaa käyttää malttia ja käyttää vanhoja nuotiopohjia ja muistaa että tulenteko on kielletty metsäpalovaroituksen aikana.

Toinen tärkeä etukäteen tsekattava on kohdevesistön säädökset ja lupa-asiat. Varmista, mitä lupia tarvitset kohteeseen, mitkä on alueen kalakohtaiset alamitat ja saaliskiintiöt. Jossain osassa Lappia, vaaditaan myös kalastusvälineiden desinfioiminen tai oikeaoppinen kuivaaminen, jotta lohiloinen ei pääse leviämään (ohje ja lisätiedot: https://www.vapaallajalalla.fi/kalastus-lapissa/lohiloinen-ja-kalastusvalineiden-desinfiointi/ )