Jokihauen kalastusvinkit – Ville Lohen opissa
Olin vieraana Siimat kireälle -podcastin alkupään jaksossa, joka keskittyy hauenkalastukseen. Vaikka olenkin tituleerannut itseni "Suomen surkeimmaksi hauenkalastajaksi", jokaisella reissulla oppinut uutta ja tullut hieman paremmaksi hauenkalastajaksi. Kerroinkin jaksossa, että jokihauen kalastus kiinnostaa erityisesti minua ja haluaisin oppia sitä lisää.
Nappaa tästä Siimat kireällä-podcast kuunteluun ja opi lisää hauenkalastuksesta vieraiden tarinoita kuunnellessa.
Kuinkas sattuikaan, joella kalastava Ville Lohi (@ville_titti_lohi) laittoi Instagramissa viestiä ja sovimme kalaretken hänen kotijoellensa.
Virtaavat vedet ja niissä elävät kalalajit tarjoavat kalastajille monipuolisia kokemuksia. Esimerkiksi särkikaloista toutain sekä turpa ovat siiman päässä upeita virtavesien taistelijoita. Tällä kertaa meidän kalareissumme keskittyi kuitenkin haukeen ja sen pyyntisalojen jakamiseen teille.
Nyt te pääsette lukemaan kalastusvinkit, mitä meidän kalareissumme aikana opin hauenkalastuksesta joella! Seuraava ”Sirpa” odottaa löytäjäänsä upeissa virtavesissämme, ehkä se osuu juuri sinulle? Lue juttu Mikko Salosen saamasta ”Sirpasta”.
Jokihauen kalastus läpi vuoden: Milloin Hauki Nappaa Virtavedessä?
Virtavesien hauenkalastus tarjoaa mahdollisuuksia ympäri vuoden, sillä harvat jokikohteet jäätyvät kokonaan. Kalastuskauden suunnittelussa on kuitenkin huomioitava tärkeät kalastusrajoitukset ja rauhoitusajat, jotka voivat vaikuttaa haukijahtiin erityisesti syksyllä.
Syysrauhoitus virtavesillä: Monilla lohi- ja siikapitoisilla, joilla on voimassa kalastuskielto 1.9.–31.12. Tämä rauhoitusaika on asetettu turvaamaan lohien ja taimenten kutu ja niiden luontainen lisääntyminen. Vaikka hauenkalastus kiinnostaisi, on ehdottoman tärkeää kunnioittaa näitä sääntöjä. Tarkista aina ajantasaiset virtavesien kalastusrajoitukset helposti Kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Huomioi, että joissakin kohteissa voi olla poikkeusluvin sallittua kalastaa myös syksyllä.
Vastuullinen kalastus: Muista aina selvittää kohteesi alueelliset kalastusluvat ja voimassa olevat rauhoitusajat ennen kalastusretkeä. Näin varmistat vastuullisen ja lainmukaisen hauenkalastuksen virtavedessä.
Vastuu on aina kalastajalla selvittää ajankohtaiset rajoitus- ja rauhoitusajat!
Neljän vuodenajan hauenkalastuskausi virtavesissä
Joet tarjoavat hauenkalastajille kiehtovia elämyksiä läpi vuoden – aina kevään kutuvilinästä talven jäänkestävien sula-alueiden haasteisiin. Jokainen vuodenaika muuttaa hauen käyttäytymistä, ruokailua ja olinpaikkoja, vaatien kalastajalta jatkuvaa sopeutumista ja uuden oppimista. Tässä katsaus siihen, miten hauki viihtyy ja saalistaa virtaavassa vedessä eri vuodenaikoina.
Hauen käyttäytyminen joessa syksyllä
Syksyllä jokivedet viilenevät, jalokalat nousevat jokeen kudulle ja haukien liikkeet hidastuvat. Kun vesi kylmenee entisestään (alle +4–6 °C), hauen aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Ne tulevat passiivisemmiksi ja liikkuvat vähemmän. Syksyn edetessä kohti talvea jokihauen kalastuksessa korostuu oikeiden paikkojen löytäminen, missä virtaus on maltillisempaa ja helppoa ravintoa on saatavilla.
Tankkausvaiheen aktiivinen saalistus muuttuu vähitellen passiivisemmaksi väijymiseksi suojaisissa ja syvemmissä paikoissa. Kylmenevässä vedessä hitaampi uitto ja vieheen saaminen suoraan hauen eteen ovat usein avaimia menestykseen.
Hauen käyttäytyminen joessa talvella
Talvi tuo omat erityispiirteensä jokihauen kalastukseen. Vaikka monet joet jäätyvät, virtaavat osuudet ja säännöstellyt joet voivat tarjota avovesipaikkoja ympäri vuoden. Hauen käyttäytyminen muuttuu radikaalisti veden lämpötilan laskiessa lähelle nollaa.
Talvella hauen aineenvaihdunta on alhaisimmillaan. Ne pyrkivät säästämään energiaa ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi ne eivät yleensä jahtaa saalista aggressiivisesti pitkiä matkoja, vaan luottavat väijymiseen.
Hauet hakeutuvat talvella paikkoihin, joissa olosuhteet ovat mahdollisimman vakaat ja virtaus maltillinen.
Hauen käyttäytyminen joessa keväällä
Kun vedet alkavat lämmetä ja jäät sulavat (yleensä maalis-huhtikuussa), hauet aktivoituvat voimakkaasti. Niillä on edessään kutu, joka vaatii valtavasti energiaa. Siksi ne tankkaavat vimmatusti ja ovat usein aggressiivisia saalistajia. Tämä on erinomaista aikaa tavoitella suuria haukia.
Hauen käyttäytyminen joessa kesällä
Kesä on monelle mieluisinta kalastusaikaa, mutta joissa hauen käyttäytyminen muuttuu veden lämmetessä ja kasvillisuuden rehottaessa. Kesäkuukaudet tuovat omat haasteensa ja mahdollisuutensa jokihauen kalastukseen.
Kuumimpien kesäpäivien aikaan, kun veden lämpötila nousee korkeaksi, haukien aktiivisuus voi hiipua. Kalat siirtyvät usein syvempiin, viileämpiin vesiin tai hakeutuvat voimakkaampien virtojen lähelle, jotka tuovat mukanaan happea.
Kesällä jokihauen kalastuksessa korostuvat kasvillisuuden tarjoamat piilopaikat ja happipitoiset virtapaikat. Kuumimpina hetkinä aktiivisuus voi olla vähäisempää, mutta aamuisin, iltaisin ja hämärän aikaan pinnan läheltä voi tavoittaa aktiivisia haukia. Tehokkainta on usein kalastaa tiheän kasvillisuuden reunoja ja aukkoja sekä etsiä virtaavia ja happirikkaita kohtia.
Muista kesähelteillä vastuullisuus: Mitoita välineet niin, että voit väsyttää kalat nopeasti ja laskea ne takaisin hapekkaaseen veteen, jos et aio ottaa niitä ruokakalaksi. Kalastamisen virtavesissä voi vaihtaa esimerkiksi ahvenen, toutaimen tai turvan kalastamiseen.
Jokikalastuksen muuttuvat ottipaikat
Joen virtaus kuljettaa mukanaan ylävirrasta oksia, puita ja muuta materiaa. Myös silloin tällöin alas heitetyt polkupyörät, skootterit ja muu sinne kuulumaton tavara päätyy joen pohjaan. Nämä pohjan "rydöt" tarjoavat hauen saaliskaloille suojapaikkoja, joten petokalat viihtyvät niiden läheisyydessä.
Eroosion muokkaa jatkuvasti jokiuomaa. Esimerkiksi veteen kaatunut puu saa virran kovertamaan pohjaa tai rantapenkkaa, mikä luo alueelle syvemmän kohdan. Tällaiset pienet muutokset muuten tasaisessa pohjassa ja tasaisessa virrassa houkuttelevat syöttikaloja puoleensa. Siksi myös pedot tykkäävät väijyä herkkuja tällaisissa paikoissa.
Pohjasta irronnut kiintoaines kertyy saarten ja riuttojen alareunaan muodostaen pitkälle jatkuvan matalamman alueen. Tallaisesta kohdasta voi päätellä, että saaren virran puolen pohja on puhtaampi kiintoaineksesta ja siinä voi viihtyä esimerkiksi kuha.
Lyhyesti, hauet tykkäävät saalistaa siellä, missä virta tuo mukanaan helppoa saalista. Tällaisissa paikoissa, ei hauki kuluta energiaa vastavirtaan uimiseen vaan voi lekotella ja odotella ohi uivia herkkupaloja.
On syytä huomioida, että hauet voivat olla virtapaikkojen suojassa totutusta pää ylävirtaan tavasta myös pää ala- tai poikkivirtaan. Erityisesti kivien takaiset pyörteet, kannattaa kalastaa monesta eri uittosuunnasta.
Alueen suurin yksilö valitsee lähes poikkeuksetta parhaan saalistuspaikan. Kerran kun onnistut tällaisen paikan löytämään, voi siitä jatkossakin nousta suuria yksilöitä. Suuret yksilöt siirtyvät alueen sisällä vain 100–500 m virtauksen muuttuessa, mutta aina ne löytävät samoilta alueilta.
Joen säännöstelyn vaikutus ottipaikkoihin?
Suomen säännöstellyt joet tuovat kalastukseen omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Jokien virtaamia säädellään voimalaitosten tai patojen avulla, mikä tarkoittaa, että vedenkorkeus ja virtaus voivat muuttua nopeasti ja arvaamattomasti.
Hauenkalastuksen kannalta on tärkeää huomioida, että kalat sopeutuvat näihin muutoksiin. Voimalaitoksen avatessa luukkuja virtaus voimistuu ja vesisyvyys kasvaa, mikä usein aktivoi haukia, koska ravintoketju herää eloon. Pikkukalat ajautuvat ja hakeutuvat virran suuntaan, jolloin hauet seuraavat perässä. Kalat voivat siirtyä syvemmistä kohdista lähemmäs rantojen miedompia virtauksia.
Jos virta on liian voimakas, se voi pakottaa kalat hakeutumaan suojaisimpiin paikkoihin, kuten virran taustaan, syvänteisiin, kivien tai uppopuiden suojaan. Virtaaman laskiessa kalat taas voivat siirtyä takaisin normaaleille oleskelupaikoilleen.
On siis hyvä tutkia paikallisia säännöstelytietoja ja kalastaa aktiivisuushuippujen aikaan, kun vesi alkaa liikkua. Nopeasti muuttuvat olosuhteet vaativat kalastajalta jatkuvaa sopeutumista ja kykyä etsiä haukia uusista, optimaalisista väijytyspaikoista.
Voit tarkistaa jokien virtaamia ja ajankohtaisen tilanteen Vesi.fi -palvelusta.
Ville Lohen top 5 jokien kalapaikkaa
-
Lämpimän veden aikaan, etsi hapekasta ja virtaavaa vettä sekä reilusti kiviä ja heinää kalojen suojaksi
-
Kylmässä vedessä hakeudu kalastamaan miedompaan virtaan, esimerkiksi suvantojen syvänteihin
-
Koskien alapuolet, erityisesti akanvirrat ja virranreunat
-
Kosken keskellä jäävä hidasvirtaisemmat suvannot ja sivu-uomat
-
Siltojen ja vedessä olevien kiintokohteiden ympäristö, esimerkiksi siltapilarit ja suuret kivet.
Ville Lohen viehevinkit hauen jokikalastukseen
Vedensyvyyden ja virtauksen mukaan varaudu lisäämään vieheeseen lisäpainoa. Shadeihin painonasta, näppärä pikalukolla varustettu tai normaalilla lenkillä oleva leikaripaino on nopea tapa säätää vieheen painoa.
”Erityismaininta vieheissä täytyy antaa sirppipyrstöisille shadeille sekä hybrideille. Pyrstö antaa vieheelle virrassa hakevamman uinnin.”
Jos haluaa vähentää pohjatärppejä, voi painottaa shadin alapuolelta ja laittaa koukun selkään. Sama tekniikka toimii myös tynkäkaislan sisällä kalastettaessa, laittaa vaan vähemmän painoa.
Tässä listauksena Ville Lohen TOP 5 haukiviehetyypit joelle
- Haukishadit, kokoluokka 18–25 cm.
- Häntyri- ja hybridijerkit sekä uppoavat jerkit
- Spinnerbaitit, joissa willow-lehtinen lippa (pajunlehden muotoinen kapea lehti)
- Lisäksi kannattaa pitää pakissa erityyppisiä pintavieheitä sekä lusikoita
Uittotekniikka virtaavan veden hauenkalastukseen
Virtaavassa vedessä haukia kalastettaessa, on tärkeää saada viehe sinne missä kalatkin ovat, eli pohjan ja suojapaikkojen tuntumaan. Aloittaessasi kalastusta uudella kalapaikalla, voit laskea ensimmäisellä heitolla, kuinka kauan kestää, että viehe laskeutuu pohjaan. Seuraavalla heitolla vähennä tiputuksesta sekunti tai kaksi, jolloin saat vieheen kulkemaan juuri pohjan yläpuolella.
”Muista upotus!”
”Haluttaessa kalastaa syvältä, anna hetken löysää siimaa kelalta heiton jälkeen. Virta lähtee kuljettamaan HETI viehettä, joten jos heitto on esimerkiksi kymmenen metriä pitkä ei se kerkeä millään upota kuuteen metriin heiton mittaisella siimalla ennen kuin se on jo virran vietävä.”
Virtaavassa vedessä kannattaa heittää viehe hieman ylävirran puolelle ja kelata aluksi löysät pois. Kokemuksen syvällä rintaäänellä, Ville kertoo kuinka hän uittaa vieheitä virrassa haukijahdissa.
”Unohdetaan turha kelaaminen hauen virtavesikalastamisessa!”
”Lyhyesti, viehe heitetään poikkivirtaan tai vähän yli poikkivirran. Heiton jälkeen vieheen annetaan vajota ja pidetään kelausnopeus hitaana tai ei kelata ollenkaan, kuitenkin niin ettei tuntuma vieheeseen katoa. Välillä tekee jonkun liikkeen niin, jos hauki yytsii viehettä nenä kiinni niin sit naukaisee. Just, sillon kun se tuntuu, että viehe ui niin mitä sitä meuhkaamaan. Kokoajanhan se siellä pyytää!”
”Kun viehe välillä kyntää pohjaa, tiedät että kalastat oikeassa syvyydessä.”
Jos tuntumaa vieheeseen ei ole, voi löysänä oleva siima ”pussittua” ja virta vetää viehettä alas kaloille liian kovaa vauhtia.
Saavuttaessa alavirran, uittoa hidastetaan ja annetaan virran kuljettaa viehettä eteenpäin. Kelaus kannattaa aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun virran voima ei enää saa viehettä uimaan.
Nämä lyhyet pysäytykset, jolloin viehe leijuu virran mukana, ovat usein kalastuksen tehokkaimpia hetkiä, joten silloin kannattaa olla valppaana.
Lopuksi Ville Lohen tärkein vinkki meille kaikille:
”Ainoa selkeä ja toimiva vinkki on ennakkoluulottomuus, tutki ja opiskele. Esimerkiksi jos tunnet jonkin jokipätkän, tutki ja opiskele sitä ainakin yhden täyden kalastuskauden ajan. Siten saat rakennettua kokonaiskuvan siitä, miten ja mistä hauet löytyvät. Kaikki opitaan kokeilun ja erehdysten kautta.”
Katso YouTube-videolta, kun Ville opetti Urpoerämiehille hauenkalastuksen saloja joella.
Teksti ja kuvat: Juha Salonen, Team Happy Angler & kalastusbloggari
