Oikeanlaisen siiman valitseminen - Valitse siima käyttötarkoituksen mukaan!

”Kireitä siimoja”, lausahdus heitetään monesti ilmoille kalaan lähtevälle. Siimojen tuntemus onkin yksi kalastuksen perusteista, joten nappaa tästä vinkit talteen ja ei muuta kuin sopivia siimoja hankkimaan!

Siimat voidaan jakaa kahteen pääryhmään, monofiileihin ja kuitusiimoihin. Markkinoilla on tarjolla valtavasti eri merkkejä, tietenkin eri hintaluokissa. Hyvä nyrkkisääntö pätee tässäkin lajissa, eli halvalla ei saa hyvää, joten jos missä, niin siimoissa kannattaa panostaa laatuun ja valita oikeanlainen siima, joka sopii valitsemaasi kalastustapaan. Huokeampia perussiimoja, joita voi huoletta vaihtaa uuteen ja joiden katkeaminen tai sotkeutuminen ei harmita liikaa, varasiima on myös hyvä olla pakissa.

Nämä ovat kalastajan perussiimoja ja yleensä kuitusiimoja huokeampia. Ne on tehty erilaisista muoviseoksista ja ovat yleensä helppoja solmia sekä kestävät hankausta kuitusiimoja paremmin. Ne myös joustavat kuitusiimoja enemmän ja ovat näin ollen hyviä perusvarusteita kaikenlaiseen kalastukseen. Monofiilisiimat ovat yksisäikeisiä ja niitä on joustavia ja joustamattomampia, jäykkiä ja taipuisia. Monofiilisiimoja on hyvä pitää mukana pakissa, sillä ne ovat heittokalastuksessa hyviä perukeosia kuitusiiman kaveriksi. Monofiilisiimoja ei voida juurikaan suositella jigikalastukseen, vaan siihen suositellaan käytettäväksi kuitusiimoja.

Kuitusiimojen valmistusmateriaaleina on yleensä käytetty spectra-, dyneema- tai dacronkuituja. Kuitusiimojen ehdoton etu muihin siimoihin verrattuna on sen vetolujuus ja siiman ohuus. Tästä syystä kuitusiimat ovatkin erinomaisia mm. heittokalastuksessa, sillä ohutta siimaa saadaan heitettyä pidemmälle. Kuitusiimojen vahvuuksiin lukeutuu myös venymättömyys, joka parantaa tuntumaa vieheeseen. Kuitusiimojen heikkouksiin voidaan lukea niiden hintataso, joka on monofiilisiimoja hieman hinnakkaampi. Lieviä heikkouksia ovat myös sen heikompi hankauksenkestävyys sekä talvikestävyys, sillä kuitusiima jäätyy helposti. Kuitusiimaa ei voida oikeastaan suositella perusonkimiseen, koska sen ominaisuudet sopivat paremmin muihin kalastustapoihin.

Uusin lisäys siimoihin ovat fluorocarbon- ja fluorocarbonpäällysteiset siimat, jotka voidaan jaotella monofiilisiimojen alle, sillä ne ovat yksikuituisia. Monofiilisiimoihin verrattuna fluorocarbon- tai fluorocarbonpäällysteiset siimat ovat raskaampia, jonka vuoksi ne ovat omiaan kevyttä viehettä käytettäessä vieheen upotessa paremmin kuin monofiilisiimaa käytettäessä. Fluorocarbonin etuihin kuuluvat myös perukkeena käyttö ja arkojen kalojen kalastus, sillä se on vedessä perinteisiä siimoja näkymättömämpi.

Missä, miten ja mitä kalastetaan? Tykkäätkö narrata talvikaloja pakkasella, vai vetouistella suolaisen meren aurinkoisissa tyrskyissä? Siimat on monesti lajiteltu kolmeen, käyttötarkoituksen mukaiseen ryhmään, jotka ovat: talvikalastus, merikalastus (suolainen vesi) ja makeanvedenkalastus. Nämä käyttötarkoitukset määrittelevät siimalle sen, kestävätkö ne pakkasta, merikalastuksen painavia saaliita ja tarvitaanko siimalle väriä vai läpinäkyvyyttä. Värillinen siima on kätevä silloin, kun kalastetaan mm. talvella, jolloin värillisen siiman näkee paremmin hangella. Jigikalastuksessa suositaan myös värillisiä siimoja, sillä silloin tärpit nähdään helpommin. Porukalla kalastettaessa värilliset siimat ovat myös omiaan, sillä silloin kalakaverikin näkee helposti, missä kenenkin siima ui. Läpinäkyvä siima on omiaan, kun kalastetaan mm. arempia kaloja.

Käyttötarkoitus määrittelee myös mm. hankauskestävyyden, solmulujuuden, paksuuden ja venyvyyden. Hankauskestävyyttä on hyvä olla, kun halutaan välttää vieheiden jäämistä pohjaan ja katkeaminen tiukan taiston jälkeen kunnon saaliin kanssa. Solmulujuus on melkolailla kytköksissä vetolujuuteen, sillä solmukohdat määrittävät pitkälti sen, miten siiman vetolujuus toimii. Mikäli siiman solmulujuus on heikko, ei reippainkaan vetolujuus pidä siimaa kasassa, vaan se pettää solmun kohdalta. Paksu siima on paikallaan silloin, kun kalastetaan esim. haukia, ja ohuempi siima sopii kevyempään kalastukseen. Siiman venyvyydestä puhutaan paljon, mm. mikä on sopiva venyvyys ja mitä tuotteiden selostukset lupaavat. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että mitä venyvämpi siima, sitä heikompi tuntuma kalaan.

Siimoja valittaessa on myös hyvä tietää sen muistista. Kyllä, siimalla on muisti! Siiman muistista puhuttaessa tarkoitetaan sitä, kuinka siima jää kelan puolalla vallinneeseen asetukseen eli kierremäiseen muotoon. Hyvämuistinen siima oikenee nopeasti, eikä jää juurikaan kierremäiseen muotoonsa.

Olipa valintasi ja kalastustapasi mikä tahansa, muista huolehtia siimojen sopivasta säilytyksestä, uusimisesta (kalliitkaan siimat eivät ikuisuuksia kestä) ja oikeaoppisesta puolauksesta.